Ahmintahäiriöstä

Olen aiemminkin useaan otteeseen kirjottanut tästä aiheesta. Päätin nyt kirjoittaa tällaisen "tunnustuksen", koen tästä olevan hyötyä itselleni. Aion nyt aloittaa taas puhtaalta pöydältä elämäntapojen muutoksen ja on hyvä tunnustaa tosiasiat itselleen ennen sitä.

Oireet

Tyypillinen asiakas on ikuinen laihduttaja, joka kokee, ettei mikään auta. Aina paino ei ole ehtinyt nousta hälyttävän suureksi, mutta ahmiminen ja laihduttaminen vuorottelevat elämässä. Saattaa myös olla, että asiakas kertoo, ettei syö juuri mitään ja silti paino vain nousee, syömiseen liittyvä syyllisyys voi olla niin voimakasta, ettei siitä kehdata puhua. Toisinaan ahmimiskohtaukset halutaan myös unohtaa, joten niitä ei muisteta.

Ahmimishäiriöiselle kehotus laihduttaa tai sairauksilla varoittelu usein vain lisää ahdistusta. Kun ihminen tietää yrittäneensä tuloksetta laihtua, lisää tämä vain syyllisyyttä omasta painosta.

Ahmintahäiriön tunnusmerkkejä ovat:

1. Toistuvia ahmimiskohtauksia, joille on tunnusomaista:
-    Ruoka-annokset ovat selvästi suurempia kuin mitä tyypillisesti ihmiset syövät
-    Tunne, ettei syöminen ole hallinnassa ahmimisjakson aikana ja ettei syömistä pysty keskeyttämään

2. Useimpien ahmintajaksojen aikana todetaan vähintään kolme seuraavista:
-    Tavallista nopeampi syöminen
-    Syöminen, kunnes on epämiellyttävän täynnä
-    Suurten määrien syöminen vaikkei ole nälkä
-    Yksin syöminen, koska häpeää syömäänsä ruokamäärää
-    Itseinho, masennus ja syyllisyyden tunne syömisestä

3. Ahmiminen aiheuttaa voimakasta ahdistusta ja häpeää

4. Ahmimiskohtauksia esiintyy keskimäärin kaksi kertaa viikossa puolen vuoden aikana.

Mulla on ihan jokaikinen noista oireista. Lisäoireena mulla on yksi outo oire... maistan ruokien maut mun päässä. Valitessani ruokia syödä maistan niiden makuja päässäni, ennenkun voin tietää haluanko syödä sitä :D Onko kellään muulla tällasta? Jos en muista jonkun ruuan makua, mun ei tee sitä mieli. Siks mua auttaa suuresti, jos en ole syönyt jotain ruokaa hyvin pitkään aikaan.

Oma sairaushistoria lyhyesti

Olen siis sairastanut ahmintahäiriötä eli BED:iä (binge eating disorder) jo ainakin 7 vuotta. Syömiseni on ollut epänormaalia kyllä koko elämän. Olinkohan 4v kun jouduin sairaalaan asti syötyäni kilon lakuja... ihan tylsyyteeni. Välillä lihon, välillä laihdun. Parhain saavutukseni oli kun onnistuin laihduttamaan noin 25kg. Olin normaalipainoinen, mutta en edelleenkään ollut mielestäni tarpeeksi laiha enkä myöskään parantunut sairaudestani. Tosi paljon hyviä asioita kyllä opin ja ruokavalioni on terveellinen nykyään, poikkeuksena tietenkin ahmimishetket. Lihoin uudestaan noin 8-10 kg (en uskalla käydä nyt vaa'alla, joten en tiedä ihan tarkalleen painoani). Olen melkein vuoden yrittänyt laihduttaa sitä pois tuloksetta... 

Itsehoidosta

Ahmintahäiriöstä kärsivä EI SAA LAIHDUTTAA! Syömistään ei saisi yrittää kontrolloida, se johtaa vaan ahmimiskohtauksiin. Ei siis kalorilaskentaa yms... Tulee syödä säännöllisesti 3-4h välein, monipuolista ja terveellistä ruokaa ja 1-2 lämmintä kunnon ruokaa päivässä. Välipala- tyyppinen syöminen ja samojen ruokien syöminen päivittäin saa aikaan ahmimista! Tää oli mulle uus tieto ja olen kyllä huomannut itsekkin ton. Tästä lähtien syön monipuolisemmin... Joka ahmimiskerran jälkeen syö seuraava ateria taas normaalisti! Ei sitä "tää päivä on jo pilalla" enää. Teen sen aina...

Mielipideasiaa: Ihmisten asenteet lihavia kohtaan

Koko elämänsä normaalipainossa olleet ihmiset eivät käsitä millaista on kärsiä ylipainon ja syömishäiriön kanssa. Ei se ole kaikille niin yksinkertaista, että "No laihduta läski". Kun jo lapsesta lähtien syöminen on ollut täysin epänormaalia, on tosi vaikeeta aikuisiällä opetella koko syömistottumukset kaikki ihan uudelleen. Lisäksi jos syömishäiriöiselle ihmisille alkaa laukomaan noita idioottimaisia kommenttejaan, voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa jonkun itsemurhan. En vaan lakkaa ihmettelemästä 1. Miks ihmiset on niin ilkeitä toisilleen? 2. Miks KETÄÄN edes kiinnostaa onko joku läski, laiha, homo yms? Eihän se liity suhun ittees millään tavalla, joten miks sua häiritsee se? 3. Monesti kiusaaminen voi johtua omasta huonosta olosta. Mutta miten sekään liittyy muihin ihmisiin millään tavalla? Ja entäs nää kaikki muut ihmiset, tuskin kaikki ilkeät ihmiset kärsii omasta huonosta olosta... Vai kärsiikö?

Syömishäiriön kanssa kamppailu on samanlaista kuin kamppailisi alkoholia tai huumeita vastaan. Moni ihminen ottaa kumminkin ne taudit vakavasti, miksei siis ruokariippuvuutta? Yleensä kaikessa näissä mitä ihmiset ei voi hyväksyä, homous yms, kyse on tiedon puutteesta... Oletteko huomanneet kuinka moni kiusaaja on vain vähän kouluttautunut ihminen? Ei yksinkertaisesti ole tietoa tarpeeksi, maailmankuva on liian suppea. Uskon itse vahvasti koulutuksen voimaan näissäkin asioissa. Monet esimerkiksi netti-kiusaajat on näitä "elämänkoululaisia" (mitään pahaa ei kuitenkaan ole koskaan käynyt, koska huonoista tapahtumista ihminen yleensä oppii) tai "omaan surkeaan elämäänsä katkeroituneita". Netissä on niin helppo kirjottaa mitä vaan, harva uskaltaa suoraan sanoa irl...

Lopuksi

"Ahmimishäiriöiselle kehotus laihduttaa tai sairauksilla varoittelu usein vain lisää ahdistusta." Joten läheiset pliis älkää tehkö tätä virhettä. Saatte syömishäiriöisen vaan masentumaan ja syömään lisää. Ennemmin kannustakaa :)

* Löysin hyviä vinkkejä ahmimishäiriön hoitoon tältä sivulta. Laitan senkin tähän jos jotain kiinnostaa: http://queenofeverything.fitfashion.fi/2015/05/05/tasmasyominen-osana-luonnollista-laihtumista/